Ekologisen kompensaation laskurit kehittyvät
Yritykset tunnistavat yhä useammin omalla liiketoiminnallansa olevan ilmaston ohella vaikutuksia myös luonnon monimuotoisuuteen. Näitä vaikutuksia pyritään lievennyshierarkian mukaisesti ensisijaisesti välttämään ja vähentämään. Vuodesta 2023 lähtien luonnonsuojelulaki on mahdollistanut myös lievennyshierarkian viimesijaisen keinon, vapaaehtoisen ekologisen kompensaation.
Ekologinen kompensaatio oikeudenmukaisessa siirtymässä kohti luonnon kokonaisheikentymättömyyttä, tuttavallisemmin BOOST -hanke on toiminut ekologisen kompensaation viitekehyksen käytännön mahdollistajana. Hanke on tuottanut tietoa kompensaation yksikkönä toimivien luonnonarvohehtaarien mittaamista varten erilaisissa luontotyypeissä sekä erilaisten toimenpiteiden luonnontilaa parantavasta vaikutuksista. Käytännön laskentaa varten on kehitetty myös kaikille avoimet Excel-pohjaiset heikennys- ja hyvityslaskurit.
Keskiviikkona 17.9. julkaistiin laskureiden päivitetyt versiot.
Uusi nettohyvityslaskuri yhdistää aiemmat vaste- ja hyvityslaskurit: sillä voi laskea sekä eri toimenpiteiden luonnontilaa parantavan yhteisvaikutuksen että sen, kuinka suuren luontohaitan tietyllä alueella toteutetut toimet riittävät hyvittämään. Nyt voi siis pärjätä yhdellä laskurilla kahden sijasta.
Uusi kertymälaskuri puolestaan näyttää luonnonarvojen parantumisen vuositasolla. Tämä helpottaa hyvityssuunnitelman laatimista ja havainnollistaa, miksi toimet kannattaa aloittaa ennemmin kuin myöhemmin.
Lisäksi olemassa olevaa vaste- sekä heikennyslaskuria on laajennettu uusilla ominaisuuksilla. Laskureita voi hyödyntää vapaaehtoisen ekologisen kompensaation laskennan ohella myös muihin tarkoituksiin ja halutessaan ottaa huomioon esimerkiksi suojelun myötä aikaansaadun vältetyn haitan hakkuu-uhan poistuessa, jota ei lainmukaisessa kompensaatiossa huomioida.
Julkistustilaisuudessa esiteltiin myös päivitetty, havainnollinen esimerkki Jyväskylän Kauramäestä. Siinä on laskettu, miten esimerkiksi metsän suojelun tuottamat luonnonarvot muuttuvat, kun lainsäädännön mukaisen ekologisen kompensaation rinnalla huomioidaan vältetystä haitasta kertyvä hyöty, maankäytön vuoto sekä laajemmin myös sellaiset metsäkuviot, jotka eivät täytä luonnonsuojelulain uhanalaisuus- tai edustavuusvaatimuksia.
Luonnonarvohehtaari tarjoaa selkeän tavan suhteuttaa paikallisesti aiheutettua luontohaittaa ja hyvittävien toimenpiteiden luonnontilaa parantavaa vaikutusta, vaikka viranomaisen vahvistama ekologinen kompensaatio ei olisikaan tavoitteena. BOOST-hankkeen ekologisen kompensaation laskurit, Kauramäen esimerkki sekä aiemmin tänä vuonna päivitetyt luontotyyppien ekologisen tilan arviointimateriaalit ovat ladattavissa täältä.
Jos yrityksesi on kiinnostunut luontopositiivisista teoista ja niiden mittaamisesta ja/tai ekologisesta kompensaatiosta, me One Planetilla autamme mielellämme. Ota yhteyttä!
Christine Laine
Kirjoittaja on One Planetin johtava asiantuntija
