Oikein rakennetut luonnonarvomarkkinat voivat kääntää pääomavirtoja luonnon hyväksi
Luontokato on yksi aikamme vakavimmista globaaleista kriiseistä, mutta sen pysäyttämiseen tarvittava rahoitus on yhä kaukana riittävästä. Nykyinen talousjärjestelmämme ohjaa pääomia edelleen ensisijaisesti luontoa köyhdyttäviin, ei sitä elvyttäviin toimiin. YK:n ympäristöohjelma UNEP arvioi, että luonnon kannalta kestämättömiin toimintoihin virtaa vuosittain lähes 7 000 miljardia dollaria – moninkertaisesti enemmän kuin luontoa vahvistaviin ratkaisuihin ohjattu noin 200 miljardin dollarin rahoitus. Tällä hetkellä julkinen sektori kattaa valtaosan, noin 82 prosenttia, luontoa elvyttävien toimien rahoituksesta.
Koska koko taloutemme ja hyvinvointimme rakentuvat luonnon tarjoamien ekosysteemipalveluiden ja luonnonvarojen varaan, tulisi myös taloudellisten kannusteiden ja pelisääntöjen heijastaa tätä todellisuutta. Yksi lupaavimmista keinoista kääntää pääomavirtoja luonnon hyväksi on luonnonarvomarkkinoiden kehittäminen, joka voi avata yksityiselle sektorille uuden, konkreettisen väylän osallistua luontokadon torjuntaan.
Viime vuosina luonnonarvomarkkinat ovat nousseet keskiöön sekä politiikkakeskusteluissa että yritysten vastuullisuusstrategioissa. Kunming–Montrealin globaali biodiversiteettikehys on vauhdittanut kehitystä, ja sen myötä kansainväliset instituutiot ovat ryhtyneet rakentamaan omia viitekehyksiään ja ohjeistuksiaan kestävien luonnonarvomarkkinoiden ja luonnonarvoyksiköiden tueksi. Euroopan komissio julkaisi kesällä 2025 oman tiekarttansa luontokrediiteille, ja monissa maissa luonnonarvomarkkinat tai ekologisia kompensaatioita tukevat järjestelmät ovat jo käytössä tai kehitteillä.
Kansainväliset kokemukset osoittavat, että oikein suunnitellut luonnonarvomarkkinat voivat samanaikaisesti vauhdittaa luonnon ennallistamista ja avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia maankäyttösektorille. Luonnonarvomarkkinoiden onnistuminen edellyttää selkeitä yhdenmukaisia mittareita luonnon tilan muutokselle, riippumatonta seurantaa ja läpinäkyviä menetelmiä lisäisyyden todentamiseen. Luottamus markkinoihin on kuitenkin herkkä: puutteellisesti rakennettuna järjestelmä voi rapauttaa uskottavuutta, ohjata varoja tehottomasti ja pahimmillaan jopa kiihdyttää luontokatoa. Siksi on välttämätöntä varmistaa, etteivät luonnonarvomarkkinat heikennä perinteisen luonnonsuojelun asemaa tai rahoitusta – saati muutu väyläksi kiertää ympäristölainsäädäntöä.
Luonnonarvomarkkinoista käytävän keskustelun yhteydessä on syytä tunnistaa nykytilan ristiriita: lainsäädäntömme ja talousjärjestelmämme sallivat yhä merkittävän määrän luonnon heikentämistä ilman todellisia kustannuksia. Toisin sanoen, saastuttaja maksaa -periaate ei nykyiselläänkään toteudu. Juuri siksi markkinapohjaisille ratkaisuille, kuten luonnonarvomarkkinoille, on kasvava tarve. Yrityksille ja maanomistajille luonnonarvomarkkinat tarjoavat merkittävän mahdollisuuden. Ne yritykset, jotka osaavat tunnistaa ja hallita luontoriskejä ajoissa, ovat tulevaisuuden voittajia. Samalla kasvaa tarve asiantuntijuudelle, joka kykenee yhdistämään luonnontieteellisen tiedon, taloudelliset mallit ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden. Kun rahoitus, tieto ja luottamus kohtaavat, voidaan rakentaa järjestelmä, jossa luonnon elpyminen on myös taloudellisesti kannattavaa.
Tänä syksynä olemme One Planetilla saaneet olla mukana kahdessa poikkeuksellisen mielenkiintoisessa hankkeessa, joissa on keskitytty luonnonarvomarkkinoiden kehittämiseen ja niiden vauhdittamiseen yhteistyössä Sitran ja ympäristöministeriön kanssa. Projekteihin on osallistunut laaja joukko alan keskeisiä toimijoita, tutkijoita, asiantuntijoita ja viranomaisia. Yhdessä olemme tarkastelleet millaisia rakenteita ja ratkaisuja tarvitaan, jotta luonnonarvomarkkinat voivat kasvaa luotettavasti ja kestävästi.
Hankkeiden tulokset julkaistaan 25.11. – kannattaa siis pysyä kuulolla!
Amanda Pasanen
Kirjoittaja on One Planetin johtava asiantuntija ja toimii projektipäällikkönä luonnonarvomarkkinoita käsittelevissä hankkeissa.